9 KEINOA PIDENTÄÄ VAATTEEN KÄYTTÖIKÄÄ

Nykyään vaatteet tuntuvat olevan kertakäyttöisiä, joten tahdon kertoa teille omat vinkkini ja ajatukseni koskien vaatteiden käyttöiän pidentämistä. Kuinka vaatteen saa pidettyä parempana pidempään?

Vaatteita ei kannata pestä jokaisen käyttökerran jälkeen. Jos et ole sinä päivänä hikoillut tai taapero ei ole kaatanut spagettilautastaan syliisi, niin tuuleta vaatteet ja laita nurinpäin henkariin ja takaisin kaappiin. Nyt kotiin ei ole kertynyt kasaa puolipitoisista vaatteista vaan ne ovat henkarissa eivätkä ne joudu turhaan pesuun. Myös väärinpäin kääntäminen kertoo sinulle, että vaate ei ole täysin puhdas, mutta käytettävissä.

Pese vaatteet 30 tai 40 asteessa. Itse olen saanut lähes kaikki lastenvaatteiden tahrat irtoamaan hellävaraisemmassa pesussa. Vain lakanat, pyyhkeet ja muut vastaavat meillä pestään 60 asteessa.

Vaatteiden käyttöikä pitenee ja ulkonäkö paranee huimasti nypynpoistajalla. Myönnän laitteen olevan minulle aika tuore tuttavuus. Ensimmäisen käyttökerran jälkeen ihmettelin kuinka olen voinut elää ilman tuota laitetta? Lapsen neuletakista tuli nopealla käsittelyllä taas kuin uusi ja pinta oli niin miellyttävän pehmeä.

Vaatteiden värit haalistuvat pesuissa eivätkä ne näytä enää siisteiltä. Yksiväriset vaatteet kannattaa värjätä ja näin saat niistä taas kuin uusia. Itse värjäsin haalean harmaaksi muuttuneen mustan vaatteen jälleen mustaksi ja tuote oli taas kuin uusi.

Tahrojenpoisto mahdollisimman tuoreena. Parhaita kikkoja löytyy monia; kiehuva vesi kuivaan marjatahraan, hiuslakka tussin jälkiin sekä sappisaippua toimii melkein kaikkiin tahroihin. Sappisaippuan saa pahvilaatikkoon pakattuna, joten ei tarvitse sitä ylimääräistä muoviakaan kantaa kotiin.

Parsi vaatteet. Olen lastenvaatteista korjannut isompiakin reikiä todella huomaamattomasti eikä niitä ole silti tarvinnut laittaa ”rymyvaatteiksi”. Vaatii vaan hieman sitä aikaa, kun alkaa paneutua rikkinäisten vaatteiden pinoon – tuntuu, että kerralla reikiintyy kaikki ja pino kasvaa silmissä.

Osta laadukkaita vaatteita, joten niitä tarvii muutenkin huoltaa vähemmän. Suosi myös luonnonmateriaaleja.

Vältä kuivausrumpua sekä huuhteluainetta. Molemmat turhia, joita en ole koskaan tarvinnut. Vaatteet, lompakko ja maapallo kiittävät sinua.

Kun vaatteet ovat tulleet tiensä päähän, voi niistä tehdä esim. rättejä autotallin puolelle. Tämä vaatii myös sitä ylimääräistä aikaa, mutta voit olla ylpeä itsestäsi jo siitä, että sait vaatteen palvelemaan sinua vuosia ja sinä jaksoit käyttää sen aivan loppuun. Myös oikeanlainen kierrätys on varmasti aivan riittävä toimenpide!

Onko sinulla jotain kikkakolmosia, joita käytät jotta vaatteiden käyttöikä pitenee?

Lue myös aiemmat postaukseni:

VÄHEMMÄN MUOVIA KEITTIÖÖN

KEITTIÖREMONTTI KOKEMUKSIA

KUINKA TEHDÄ KIRPPUTORILÖYTÖ?

 

MERESTÄ KERÄTTY MUOVI PÄÄTYY UIMAPUKUIHIN JA BIKINEIHIN / HALLA HALLA

Kuvissa vilahtelee ihana uikkarin yläosa, joka on Halla Hallan edellisestä mallistosta. Halla Halla on kahden suomalaisen supermimmin yritys, joka valmistaa ekologisia pääasiassa uimapukuja ja bikineitä. Uimapukujen ja bikinien kangas on valmistettu merestä kerätyistä muovipulloista sekä kalastusverkoista – tämän uimapuvun ostosta ei tarvitse potea huonoa omaatuntoa.

Itse ostin Halla Hallan uimapuvun kolmen syyn takia:

Nämä mimmit istuivat monta vuotta samassa luokkahuoneessa kanssani ja he ovat mielestäni menestyneet niin upeasti meidän yhteisten kouluvuosien jälkeen – mitä en kyllä ihmettele. Heillä oli yhteinen unelma, jota he lähtivät rohkeasti viemään eteenpäin. Itse en ole vielä edes löytänyt sitä suurinta intohimoani, joten inspiroidun ihan valtavasti heidän yrityksestään, brändistä  jota ovat rakentaneet omalla tyylillään. Halusin siis tukea heidän uraa ja yritystä tällä pienellä ostollani.

Toiseksi tämä ekologinen asia on pyörinyt mielessäni niin paljon viime aikoina. Halla Halla otti hienon askeleen eteenpäin ja toi Suomeen ensimmäisen ekologisen uimapukumalliston, jonka kankaaseen on käytetty merestä kerättyä muovia ja kalavelkoja. Uimapukujen värit ja kuosit valloittivat, mutta vasta toisesta mallistosta ostin itselleni tämän upean yläosan. Alaosan olisin myös ostanut, jos heillä olisi tuolloin ollut korkeavyötäröistä alaosaa, mutta nyt huomasin senkin asian korjaantuneen.

Kolmas syy on upeat printit ja värit. Tykästyin vain niin paljon Halla Hallan uimapukujen lookkiin, joten kuolasin heidän mallistoaan pitkin vuotta. Mallistot myytiin monesti loppuun, joten siinäkin yksi syy miksi ostin omani vasta tänä vuonna. Tuolloin ei tarvinnut ihan hikiotsalla näppäillä ostoskoriin omaa bikinin yläosaa.

Mallit ovat hieman naftia mitoitusta mielestäni ja kovin iso povi ei noihin valitettavasti mahdu.

Bikinin yläosa on hieman napakka tällä hetkellä mutta kuitenkin käytettävissä. Kokoni tulee varmasti (toivottavasti) muuttumaan imetyksen loputtua, jolloin bikinin yläosa asettuu vielä nätimmit. Mutta vaikka Halla Hallan mainoskuvissa on sporttisia surffimimmejä, niin älkää arkailko, vaikkei oma kroppa tai mieli tuohon maailmaan asettuisi; tämmöinen pehmeä vartaloinen äitikin näytti ihan hyvältä, vaikkei olekaan koskaan surffannut. Kaikilla on oikeus käyttää ihania uimapukuja tai bikineitä, vaikkei vartalo olisikaan urheilullisimmasta päästä.

On hyvä kun merestä ja sen tilasta on alettu nyt huolestumaan todella. Nyt muoveja yritetään kerätä pois merestä ja tehdä asialle jotain. Omilla valinnoilla voi vaikuttaa oman, muiden ja koko maapallon tulevaisuuteen. Siksi ostin juuri tämän uimapuvun itselleni enkä jotain muuta merkkiä. Hinta on taas eri kuin pikamuotiketjulla, mutta syystäkin. Pelastetaan meri Halla Hallan uimapuku kerrallaan! Muoviton meri ja vapaa mieli.

Halla Hallan uikkarit ovat käännettäviä, joten saat oikeastaan kahdet uikkarit – näin ollen kyllästyminenkään ei ole heti nurkan takana kolkuttelemassa vaan vaihtoehtoja löytyy, vaikka omistaisitkin vain yhdet uikkarit! Niin huippua

P.s Tämän bikinin yläosan kanssa on pystynyt jopa imettämään ja toiminut rintaliivien sijasta kesämekkojen kanssa – paljon kivemman näköinen kuin liivien olkaimet, jotka vilahtelevat mekon alta.

THE TRUE COST / KUKA MAKSAA PIKAMUODISTA?

Kun me kuluttajat emme joudu maksamaan suuria summia pikamuodista, niin kuka sen hinnan lopulta maksaa?

Suosittelen katsomaan Netflixistä dokumentin pikamuodin aiheuttamista vahingoista – dokumentti The True Cost avaa silmiä ja saa inhon nousemaan esiin. Dokumentti käy laajalti pikamuodin aiheuttamia vaikutuksia luontoon, työntekijöiden elin- ja työolosuhteisiin, pikamuodin ketjuliikkeisiin, suunnittelijoihin ja meihin kuluttajiin. Oikeastaan kenellekään vaikutukset eivät ole positiiviset paitsi tuottoa ja jättivoittoja tekeville pikamuotiketjuille.

Tämä dokumentti pitäisi jokaisen katsoa.

Voisi melkein sanoa velvollisuudeksi, jotta tietäisimme mitä pikamuotiketjujen vaatteita hamstraavat ihmiset saavat aikaan.

Eikä syynä tietenkään ole pelkästään me kuluttajat vaan suurin syy on ketjut jotka tekevät näitä halpoja tuotteita, mutta niitä tottakai tehdään niin kauan kuin on meitä kuluttajia, jotka ostamme niitä.

Tämä dokumentti kannattaa ehdottomasti katsoa, jotta voisimme alkaa miettiä enemmän kuluttamistamme ja sen seurauksia sekä syynätä euromme oikeisiin kohteisiin huonojen sijaan. Kirjoitin tästä aiheesta myös postauksen, jonka voit lukea täältä!

Olisi ihanaa kun me kaikki voisimme hyvin sekä me ihmiset että rakas maapallomme <3

MINKÄLAISIA TAVAROITA ETSIN KIRPPUTOREILTA?

ecco nahkasandaalit

ecco nahkasandaalit

ecco nahkasandaalit

ecco nahkasandaalit

Viime vuosien aikana olen alkanut ronkeliksi kirpputoreilla. Vasta muutama viikko sitten kävin aiheesta keskustelua ja huomasin silmien pyörittelyä kommentistani johtuen. Monet ehkä heti ajattelevat ylimieliseksi tai näkevät muuten tämän negatiivisena piirteenä.

Kun löydän kirpputorilta jotain ihanaa en osta sitä sen vuoksi, että ”halvalla sain” vaan tuotteen on oltava täydellinen. En tahdo hutiostoja halvan hinnan takia, vaikkei siinä paljoa menettäisikään, mutta ne tavarat tuottavat taas uudelleen vaivaa, kun niistä on päästävä eroon.

Kirpputorilöydön täytyy olla tarpeellinen, sille täytyy löytyä paikka kotoa tai vanhan samanlaisen esineen on tultava kiertokulkunsa loppuun.

Kirpputorilta ostetun tuotteen hinnan tulee olla kuntoon ja esineen laatuun nähden sopiva. Ostan myös ”kalliimpia” vaatteita kirppareilta, koska ymmärrän ettei myyjä halua 50 euron neuleesta luopua eurolla.

Vaatteissa arvostan luonnonmateriaaleja ja tiettyjä merkkejä, joiden tiedän kestävän. Tosin kirpputoritavarat ovat yleensä käytettyjä, joten niistä on helppo jo nähdä kestääkö kankaan pinta nyppyyntymättä tai ovatko värit kestäneet edellisellä käyttäjällä kirkkaina.

Lasiesineissä arvostan kotimaisuutta ja käsintehtyjä tuotteita. Mutta jos kirpputorilta löytynyt maljakko on mielestäni kaunis, niin ei sen tarvitse olla merkkiä tai suomalainen vaan se voi ilostuttaa minua juuri sillä olemuksella, mikä sillä on tuona hetkenä.

Minusta siis tarkka kirpputorihaukka ei ole ylpeä vaan oikeastaan aika viisas, rauhallinen ja miettiväinen. Harkitsen vaikka kyseessä olisi euron arvoinen tuote, koska turhaa tavaraa en halua kotiini kantaa. Kirpputorihaukka on kuitenkin voittajatyyppiä, koska hän haluaa tehdä parhaimmat löydöt, eikä jättää hyviä löytöjä toisten ostoskoreihin.

Huomasin tarvitsevani puistoiluun helteisiä kesäpäiviä varten remmilliset sandaalit, jotka löytyivät seuraavalla viikolla 8 euron hintaan. Täydellinen löytö materiaalia ja käyttömukavuutta silmällä pitäen. <3 Ecco / materiaalina nahka / kunto todella hyvä / kuvassa vain kastepisaroita nahan pinnalla

Lue myös muut artikkelini aiheeseen liittyen:

KODIN JÄRJESTÄMINEN ILMAN KONMARIA

ZERO WASTE / NOLLAHUKKA

KUINKA TEHDÄ KIRPPUTORILÖYTÖ?

VÄHEMMÄN MUOVIA KEITTIÖÖN

 

SEITSEMÄN KUUKAUDEN IKÄINEN VAUVA

Joka kerta tekisi mieli aloittaa nämä ”vauvan kuukausi-postaukset”, että aika menee kuin siivillä. Aina vaan tuntuu siltä, että vastahan minä kirjoittelin teille 6 kuuden ikäisen vauvan kuulumisia.

Nyt on jo kuitenkin 7 kuukauden ikäinen vauva, eikä kehitys näytä yhtään hidastuvan – hyvä niin tietenkin, mutta onhan tämä haikeaa kun vauva ei olekaan enää yhtään sylivauva vaan osaa jo itsekin niin paljon.

Nyt ollaan maisteltu ruokia noin kuukauden verran, enkä ole ainakaan vielä löytänyt kytköksiä meidän öihin. Voi olla, että hänellä on vain yleisesti ottaen herkkä vatsa eikä mitään allergioita ole. Toivoisin, että mahavaivat öisin hellittäisivät jo.

Hän on nyt kuukauden ajan osannut ryömiä ja konttaus – sekä karhukävelyasento ovat hyvin hallussa. Hän saattaa pienten laatikoiden päälle nousta pitäen polvet maassa ja joskus jopa näin jaloilla työntänyt vauhtia. Esikoinen osasi tässä vaiheessa kääntyä. Mutta he ovat yksilöitä ja ihanaa niin. On kiva seurata kuinka meistä on voinut syntyä kaksi niin erilaista mutta silti niin paljon toisiaan muistuttaa yksilöä.

Meillä on 7 kuukauden ikäisellä vauvalla neuvola, jota ei yleensä ole.

Ei oikein selvää syytä tälle ollut, mutta itse epäilen käynnin olevan enempi äidin neuvola kuin lapsen

Mies oli kuukausi sitten vielä reissuhommissa, joten minun jaksaminen kahden pienen lapsen ja miljoonan yöheräämisen kanssa saivat neuvolan tuntosarvet hörölleen. Tämä arvaus vain siksi, kun samaisen aiheen jälkeen hän halusikin kovasti varata meille ekstrakäynnin.

Neuvolan lisäkäynnit eivät minua haittaa ollenkaan. On kiva kertoa kuulumisia jollekin, ketä ainakin oikeasti kiinnostaa vauvan sekä minunkin vointini sekä nähdä miten pieni on taas kasvanut. Esikoinenkin viihtyy näillä käynneillä niin hyvin leikkien parissa, ettei nämä käynnit ole yhtään rasittavia. Ja onhan hyvä, että meitä vanhempia pidetään ns. silmällä, kun paljon surullisia uutisia ollut paljon otsikoissa koskien lapsiperheitä. Lupaan kuitenkin, että olen aivan kunnossa, vaikka joskus väsyttää ihan tolkuttomasti, mutta nyt on mieskin ollut jo useamman viikon kotona. <3

Mutta niin se arki vaan menee junan lailla eteenpäin ja joskus tuntuu, että itse jää aivan jalkoihin eikä meinaa pysyä vauhdissa mukana. Koko ajan arki helpottuu ja ovat he vain maailman kalleimpia aarteita. Pus.

Lue myös aiemmat vauva-aiheiset postaukset:

KUUDEN KUUKAUDEN IKÄINEN VAUVA

VIIDEN KUUKAUDEN IKÄINEN VAUVA

NELJÄN KUUKAUDEN IKÄINEN VAUVA

 

MIKSI ÄITIENPÄIVÄÄ KUULUU VIETTÄÄ?

Minusta äitienpäivän ydin ei ole äidin hemmottelu tai se, että saa nukkua pitkään aamulla miehen ja lasten häärätessä keittiössä. Tottakai nämä ovat kivoja hemmotteluja ja kunnian osoituksia äidille, mutta ei se päivän ydin. Myönnän itsekin aina vihjailevani kukista tai siitä, että olisiko jotain spesiaalia syötävää tuona aamuna.

Itselle äitienpäivä on tärkeä siksi, että se herättelee minua ainakin siitä arjesta ja muistan miksi olen äiti ja mikä etuoikeus se onkaan. Saan olla niin kiitollinen siitä, että olen kahden ihanan lapsen äiti, eikä meidän arki ole kokenut suuria suruja tai menetyksiä.

Tänään olen miettinyt paljon niitä äitejä, ketkä ovat kokeneet menetyksiä, niitä jotka haluaisivat olla äitejä sekä niitä keiden elämä on jo muuta kuin lapsiperheen arkea ja sitä ”äitinä” oloa. Meitä on monenlaisia äitejä ja kaikki ovat varmasti yhtä hyviä ja tärkeitä lapsilleen.

Minäkin sain osani hemmottelusta, johon kuului aamiainen sänkyyn, lahjojen avaamista ja kakun syöntiä. Kuitenkin ihaninta oli auringosta ja ulkoilusta nauttiminen ihan vaan perheen kesken – hymyilytti ja se hetki tuntui täydelliseltä.

Ihanaa äitienpäivää kaikille äideille – olette supersankareita ihan jokainen!

MODERNI LEIKKIMÖKKI / KESÄKAUSI AVATTU

Kesä – viimein se saapui ja sulatti sydämenkin talven jäljiltä. Nyt on ihanaa viettää aikaa ulkona aamusta iltaan. Lapsikaan ei malta pysyä sisällä kauaa, joten viihdytään paljon pikkuveljen unien aikaan puistossa ja sitten muut ajat ollaan omalla pihalla, koska on vaan niin paljon helpompi viettää aikaa modernin leikkimökin lattialla pienen kanssa.

Moderni leikkimökki rakennettiin viime syksynä. Huh, ei ole tuota aikaa enää ikävä, mutta onneksi se tehtiin silloin. Nyt olisi vielä vähemmän aikaa ja voimia olla lasten kanssa yksin aamusta iltaan jokaisena päivänä, kun miehet rakentaisivat leikkimökkiä.

Halusin leikkimökistä modernin, mutta muotokieli piti olla kuitenkin aika perinteinen meidän -89 rakennetun talon takia. Pähkäilin kauan miten siitä saataisiin moderni ja tyylikäs. Kota, piharakennus ja talo ovat punaisia, mutta talon katonreuna melkein musta – siitä se ajatus lähti.

Moderni leikkimökki syntyi siis pelkän värin avulla ja sopiikin yllättävän hyvin kokonaisuuteen. Tämän myötä myös muut pihalla olevat rakennukset saavat tänä kesänä saman syvän mustan sävyn. Pihan ilme tulee muuttumaan paljon. Varmasti laittelen tuosta muutoksesta kuvia, kunhan sen aika koittaa.

Lisää kuvia ja sepustuksia modernista leikkimökistä löydät alta:

KUN MIEHET PÄÄTTIVÄT RAKENTAA TAAPEROLLE MÖKIN

LEIKKIMÖKIN ROTTINKINEN SISUSTUS

LEIKKIMÖKKI ON VALMIS!

 

TOIVON VAATTEIDEN HINTOJEN NOUSEVAN

Minä toivon, että jonain päivänä jokainen T-paita maksaa vähintään esimerkiksi  20 tai vaikka 40 euroa eikä naurettavaa 5 euroa. (Hinnat ovat vain hetken mielijohteesta heitettyjä, mutta Hyvänmielen vaatekaappi-kirjasta löytyy laskelmia vaatteiden hinnoista, joista kaikki saavat osansa.)

Silloin kun Suomessa kukoisti vaateteollisuus, oli hinnat ja laatu aivan toista. Vaatteita ostettiin vain tarpeeseen ja harkiten. Vaatekaapit olivat pieniä, eikä kukaan haaveillut ”walk in closetista”. Hyllyillä oli muutamat paidat ja housut, eikä pyhäasuja ollut muille jakaa.

Toivoisin, että voisimme palata ajassa hieman taaksepäin tai ainakin ottaa vaikutteita tuosta ajasta. Itse olen lopettanut vaatteiden hamstraamisen. Saatan ostaa itselleni 50 euron paidan kerran puolessa vuodessa kun ennen tilasin kerralla n. 10 euron arvoisia monta ja useasti vuodessa. Nyt harkitsen ja mietin onko tämä tarpeellinen sekä täydellinen vaate juuri minulle. Laadukkaat ja näin ollen kalliimmat vaatteet saavat kuluttajat miettimään enemmän ostojaan, eikä näin ollen epäonnistuneita heräteostoksia enää tehdä.

Lapsille pyrin ostamaan kotimaisia vaatteita mahdollisuuksien mukaan. Kaapeista ei löydy 20 erilaista paitaa ja housua vaan juuri ne tarpeelliset. Vaatteiden peseminen on niin helppoa ja neljän hengen perheessä koneellinen tulee nopeasti täyteen, joten vaatteita ei todellakaan tarvita kahden viikon jokaiselle päivälle.

Minusta olisi hienoa, että maksaisimme tuotteesta, jonka laatu on huipputasoa ja palkka työntekijälle vähintäänkin kohtuullinen  – en ymmärrä näitä ”tilataan wishiltä merkkivaatteen näköinen halpakopio”. Rakkautta ei voi ostaa, mutta hyvän omantunnon kyllä!

Moni varmasti ajattelee, ettei tähän olisi varaa. Mutta minä uskon, että on! Jos oikeasti haluaa jotakin, niin on valmis säästämään sitä varten. Lapsiperheissä tämä on tietenkin vaikeampaa, mutta itse esimerkiksi hankin varmaan joka kuukausi jotakin. Muutama kymppi menee huomaamatta laadukkaaseen vaatteeseen – joskus suoraan tarpeeseen tai joskus odottamaan lapsen kasvua. Minulla on aina jotain jemmassa kasvupyrähdyksiä varten. En siis joudu hankkimaan kerralla talvivaatteita, sisävaatteita, kenkiä ja asusteita – huh, siinä menisi tili, jos toinenkin tyhjäksi. Ja hei, onhan kirpputorit loistava paikka päivittää lapsen vaatekaappia.

Kirpputorielämä tulisi muuttumaan myös; sieltä löytäisi taas rekeistä laadukkaita vaatteita, joita olisi käytetty paljon, mutta olisivat edelleen käytettävissä uuden omistajan yllä. Luonnonmateriaaleja, laadukkaita kankaita sekä edelleen hyviä seuraavaa käyttäjää ajatellen.

Kokonaan halpaketjujen tukemista ei voisi lopettaa, koska moni ompelija menettäisi työnsä, mutta muutos pitäisi saada tehtyä myös sinne suuntaan. Miksei voitaisi kaikille maksaa kunnon palkkaa – tuskin moni suomalainenkaan lähtisi töihin muutaman sentin tuntipalkalla?

Tottakai halpaketjut kärsisivät, koska enää satojen vaatteiden jatkuvasti vaihtuvat mallistot menisi samaa tahtia kaupaksi, mutta uskon tämän olevan lopulta kaikkien eduksi. Maapallo, työntekijät ja me asiakkaat saisimme sitä mitä haluamme.

Tätä aihetta voisi jatkaa loputtomiin, mutta suosittelen lukemaan kirjan Hyvän mielen vaatekaappi, jos tahdot tietää enemmän puhtaasta omasta tunnosta, jonka voi saavuttaa laadukkaalla vaatekaapilla.

Enää ei tarvitsisi lukea raivausoppaita, eikä käyttää aikaa vaatekaappien tyhjentämiseen, kun kaapeissa olisi vain laadukkaita ja tarpeellisia vaatteita – juuri sellaisia joita laitat mielelläsi päälle päivittäin ja melkein alkaa itkettää kun huomaat niiden kelpaavan enää lumpuiksi.

Samaistutko vai menikö postaukseni ihan metsään?

Lue myös aiemmat postaukseni:

KODIN JÄRJESTÄMINEN ILMAN KONMARIA

KULTAMURUNEN, LÄHETTÄISITKÖ TÄNÄ JOULUNA KOTIMAISEN TERVEHDYKSEN?

ZERO WASTE / NOLLAHUKKA

KUKAAN EI HUOMAA SUN SILMÄPUSSEJA KUN..

alat tämmöiseksi korvismuijaksi niin kuin minä. Kotiäidin helpot laittautumisvinkit osa 637.

Olen huomaamattani muuttunut korvakorujen käyttäjäksi viimeisen kolmen vuoden aikana. Tai olen aina jonkinlaisia rinkuloita korviini laittanut, mutta tarkoitan tällä kertaa hieman näyttävämpiä yksilöitä. Materiaalitkin ovat kaikissa lempikoruissani samat: puu ja metalli – lyömätön yhdistelmä.

Miksi nämä pelastavat arkeni? Minusta tuntuu, kun laittaa ihanat ja näyttävät korvakorut korviin, että piristyn itsekin, kukaan ei enää katso minun silmäpussejani kun korvikset vievät kaiken huomion (ainakin voin kuvitella niin) ja voi tuntea itsensä hieman laittautuneeksi.

Oikeasti korvakorut pelastavat niin monet aamut. Ei enää vaan jaksa meikata samalla tavalla. Kiitos kahden pienen lapsen. No enpä ole ollut kummoinen meikkaaja aiemminkaan, mutta nyt tarvitaan aamuihin pikakeinoja, joiden varjolla kehtaa lähteä lasten kanssa sovituille treffeille tai muille meidän arkisille menoille.

Aamulla kulmat kuntoon pikaisesti, hieman aurinkopuuteria poskiin ja korvikset korviin – toimii. Enkä tarkoita, ettei ulos voisi ilman meikkiä lähteä, mutta tiedättekö, kun näin minä tunnen itseni virkeämmäksi ja huonosti nukutun yön jälkeen huomaan muuttuvani taas ihmiseksi zombien sijaan.

Entäs juhlat sitten? Jos et taida näyttäviä kampauksia eikä meikkisivellinkään pysy oikein kädessä, niin ihanat ja näyttävät korvikset kruunaavat asun kuin asun ja korostavat käyttäjäänsä varmasti vain positiivisessa mielessä. <3

Ihanat suomalaiset vanerikorut ovat minun asusteeni päivästä toiseen. Korvakorut ovat minun punainen huulipunani.

Mikä on sinun laittautumiskeinosi jota ilman, et halua lähteä arkimenoihin?

 

ZERO WASTE / NOLLAHUKKA

nollahukkaelämäntyyli

nollahukkaelämäntyyli

nollahukkaelämäntyyli

Instagramin puolella seuraajat varmasti näkivätkin jo minun viime viikkoisen syntymäpäivälahjani; mies tuli töistä uunituore Zero waste-kirja mukanaan, jonka on julkaissut Nollahukka-blogia pitävä Otso Sillanaukee.

Zero waste on nimensä mukaan jäähyväiset jätteille, eli kuinka elää elämää ilman roskia. Kuinka tehdä ruokaa ilman purkkeja ja purnukoita? Kuinka lopetat tai vähennät sekajätteesi määrää? Miten pienennät hiilijalanjälkeäsi ja osallistut maapallon pelastamiseen?

Luin Zero waste-kirjan ja en voi olla tykkäämättä. Moni asia meidän kaikkien elämässä on pielessä ja vain me itse olemme teoistamme vastuussa.

Kirjan luettuasi tulet kiinnittämään yhtäkkiä huomiota kuinka paljon turhaa jätettä sinun kotisi on täynnä tai kuinka paljon voisit vähentää muovipakkauksia jääkaappisi sisällöstä. 

Otso Sillanaukee on tietenkin aivan kuningas jo tässä nollahukkaelämäntyylissä, mutta kirjasta löytyy eri tasoisia vinkkejä, jotta urakka ei tuntuisi liian rankalta. Vaikka kirjassa on Konmarimaista selkeää elämäntyyliä, ei sinun silti tarvitse lähteä kaikki tai ei mitää fiiliksellä. Riittää kun yrität parantaa tapojasi. Tällä tyylillä elämä selkenee kuten myös koti.

Itse tein jo listan, joista aloitan. Todella pienistä askelista, mutta meidän arki on tällä hetkellä niin rankkaa, etten voisi kuvitella kerralla tekeväni suuria elämänmuutoksia, mutta uskon pienin askelin lopulta löytäväni itselleni ja meille ekologisemman elämän. En tahdo enää tuntea niin paljon huonoa omaatuntoa näistä asioista, kuten tällä hetkellä teen.

Kirjan alussa Sillanaukee availee paljon faktoja, joista itsellä ei ollut tietoakaan. Sopivan radikaali aloitus, joka saa tuskan hien valumaan otsalla, katseen kääntymään pieniin lapsiini ja toivomaan, että maapallo kestäisi heidän elämänsä ajan ja paljon sitäkin pidemmälle. Nyt onkin aika tarttua roskapusseja kahvoista kiinni ja kävellä viimeisiä kertoja turhat jätteet hartioiden painona matkalla roskiskatokselle.

Sillanaukee kertoilee omasta elämästään ja millaista se oli ennen nollahukkaelämäntyyliä, joihin samaistuin ainakin itse erittäin paljon. On mukavaa huomata, että tavallinen ihminen se Otsokin oli ennen kuin alkoi zero waste guruksi! Matka ei ole varmasti ollut helppo, mutta esimerkillinen.

Suosittelen kirjaa ihan kaikille. Uskon, että lukukokemus on silmiä avaava ja et voi enää olla huomaamatta kuinka jätteet vaikeuttavat elämää ja niiden kierrättäminen vie aikaa. Lupaan pian postailla siitä, mistä itse aion aloittaa projektini.

Vähemmän muovia on punainen lankani.