YKSIN LASTEN KANSSA KOTONA

luonto

luonto

luonto

luonto

Aikalailla tasan vuosi sitten loppui minun yksinoloni lapsen kanssa, kun mies palasi tänne Kouvolaan töihin. Hän siis työskenteli esikoisen syntymästä asti toisella paikkakunnalla, mutta piti joka viikko pidennetyn viikonlopun perjantaista alkaen. Nyt aloitamme tämän arjen taas muutaman kuukauden ajaksi –luulen, että tämäkin keikka venähtää, kuten niillä on yleensä tapana.

Nyt erona on se, että lapsia onkin kaksi. Hieman jännitän sitä, kuinka tämän tulen jaksamaan, mutta ehkä se sujuu samalla tavalla kuin vuosi sitten. Eihän tässä muita vaihtoehtoja ole? Tiedän myös, että jossain joku äiti on yksin lasten kanssa koko ajan, joten minä pääsen tässä silti helpommalla. Tuleehan mies torstai-iltaisin jo kotiin.

Eniten jännitän iltoja, koska vauva käy 1h-1,5h aikaisemmin nukkumaan kuin esikoinen ja olen kiinni vauvan nukuttamisessa tovin. Tässä täytyy varmaankin turvautua Ryhmä Haun voimaan ja laittaa se pyörimään siksi aikaa, että vauva on unten mailla. Sitten onkin lelujen siivous, esikoisen iltapala ja hampaidenpesu kunnes pääsemme iltasadun pariin. Uskon, että pari ensimmäistä iltaa huokaisen helpotuksesta kun lapset ovat unessa ja saan edes tunnin verran itsekseni lukea kirjaa, päivittää blogia tai seurata televisiosta lempisarjaani.

Olen niitä ihmisiä, jotka jaksavat kun keksivät koko ajan ohjelmaa ja tekemistä – jos annan itseni niin sanotusti lössähtää, huomaan väsyväni samantien. Huomenna taidamme lähteä kerhoon, tiistaina voisi kyläillä, keskiviikkona onkin muskarin vuoro ja torstaina menen vauvan kanssa äitivauvaryhmän tapaamiseen, mikä tuntuu aivan omalta ajalta, vaikka vauva onkin mukana. Ehkä viikko menee nopeasti kun on paljon ohjelmaa ja huomaan lopulta pystyväni tähän. Katsotaan sitten ollaanko seuraavinakin viikkoina yhtä aktiivisia vai keksitäänkö kotona vain jotain spesiaalimpaa tekemistä.

Toivon, että kotimme ei ala muistuttaa kaatopaikkaa, lapset ovat edelleen säänmukaisesti puettuina kun lähdemme jonnekin sekä muistan itsekin pukea asiallisesti päälle – ei olisi ensimmäinen kerta kun lähen ulkoilemaan pitkikset jalassa. Ensi viikolla postailen meidän kaksi vuotta sitten remontoidusta keittiöstä sekä vauvan 4kk kuulumisista. Pysy kuulolla – aion varmasti palata myös siihen kuinka arkemme on lähtenyt sujumaan.

Lue myös aikaisemmin julkaisemani artikkelini:

Riikka / Kotoin - -
Posted in Yleinen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *